sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Päivityksiä



Pitkästä aikaa tännekkin ilmestyy jälleen juttua. On aika käydä läpi muutamia muutoksia.

Talvi on tehnyt tuhojaan ja suurimman kärsimyksen kohtasi kiinan jalavani. Sekä "emo-puu", että aikaisempi kirjoitukseni pistokkaasta kuolivat ilmeisesti kuivuuteen. Nuo heitin tänään roskiin kun totesin ettei niissä elävää puua
inseta ollut. Lisäksi kovia on kokenut myös granaattiomenani, joka on pudottanut kaikki lehtensä. Toivotaan, että kevään ja valon lisääntymisen myötä ilmestyisivät lehdetkin.

On talvi tuonut mukanaan jotain uuttakin. Ensinnäkin varjoviikunani (ficus microcarpa) pistokkaat sidoin syksyn alussa yhteen. Yhteensä oksapistokkaita, jotka olivat kukin noin tulitikun paksuisia, oli noin kuusi kappaletta. Joulun välipäivinä uusin sidonnat, ettei runkoon tule arpea. Jo tuolloin oli havaittavissa selkeää yhteen kasvamista. Mutta palataan tähän puuhun myöhemmin.

Toinen muutos tapahtui tänään kiinanjalavan lentäessä roskiin. Käväisin läheisessä kukkatalossa josta mukaan tarttui Murraija (Murraya Paniculata).


Murraija koostuu neljästä taimesta/pistokkaasta, jotka ovat ruukussa. Kun ostos saapui kotiin tein sille välittömästi pienen muutoksen. Siirsin yhden neljästä taimesta omaan ruukkuunsa ja siirsin sen toiselle ikkunalle kasvamaan ja vahvistumaan.

Jäljelle jääneet kolme taimea sidoin yhteen ja jätin ne ruukkuunsa. Nyt nämä uudet tulokkaat saavat vain kasvaa ja vahvistua ennenkuin alan muotoilla niitä.

Palataan näidenkin puiden osalta myöhemmin keväällä asiaan.