sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Päivityksiä



Pitkästä aikaa tännekkin ilmestyy jälleen juttua. On aika käydä läpi muutamia muutoksia.

Talvi on tehnyt tuhojaan ja suurimman kärsimyksen kohtasi kiinan jalavani. Sekä "emo-puu", että aikaisempi kirjoitukseni pistokkaasta kuolivat ilmeisesti kuivuuteen. Nuo heitin tänään roskiin kun totesin ettei niissä elävää puua
inseta ollut. Lisäksi kovia on kokenut myös granaattiomenani, joka on pudottanut kaikki lehtensä. Toivotaan, että kevään ja valon lisääntymisen myötä ilmestyisivät lehdetkin.

On talvi tuonut mukanaan jotain uuttakin. Ensinnäkin varjoviikunani (ficus microcarpa) pistokkaat sidoin syksyn alussa yhteen. Yhteensä oksapistokkaita, jotka olivat kukin noin tulitikun paksuisia, oli noin kuusi kappaletta. Joulun välipäivinä uusin sidonnat, ettei runkoon tule arpea. Jo tuolloin oli havaittavissa selkeää yhteen kasvamista. Mutta palataan tähän puuhun myöhemmin.

Toinen muutos tapahtui tänään kiinanjalavan lentäessä roskiin. Käväisin läheisessä kukkatalossa josta mukaan tarttui Murraija (Murraya Paniculata).


Murraija koostuu neljästä taimesta/pistokkaasta, jotka ovat ruukussa. Kun ostos saapui kotiin tein sille välittömästi pienen muutoksen. Siirsin yhden neljästä taimesta omaan ruukkuunsa ja siirsin sen toiselle ikkunalle kasvamaan ja vahvistumaan.

Jäljelle jääneet kolme taimea sidoin yhteen ja jätin ne ruukkuunsa. Nyt nämä uudet tulokkaat saavat vain kasvaa ja vahvistua ennenkuin alan muotoilla niitä.

Palataan näidenkin puiden osalta myöhemmin keväällä asiaan.

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Kiinanjalavan pistokas

Leikkasin kesän alussa malsai kiinanjalavastani ylipitkäksi kasvaneen oksan ja laitoin sen vesilasiin ikkunalle juurtumaan. Juurtuminen kesti yllättävän pitkään, ainakin mikäli vertailu kohtana käyttää Ficusta. Ensimmäiseen kuukauteen vesilasissa ei tapahtunut silmämääräisesti mitään, mutta annoin oksan olla, sillä se ei ainakaan ollut pudottanut lehtiään. Kuukauden jälkeen oksan pinnalla alkoi näkyä pieniä pullistuneita nystyröitä, joista alkoi hiljalleen kehittyä juuria. Annoin juurten kehittyä reilusti ennen kuin istutin oksan uuteen ruukkuun. Nyt oksa saa kasvaa rauhassa paksuutta. Keväällä täytynee kuitenkin leikata oksaa hieman haaroittumisen toivossa.
Pistokas ennen istutusta sekä istutuksen jälkeen

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Sinikataja päivitystä

Tänään tein pienen muutoksen sinikatajaani. Pyrin poistamaan ylimääräisen mullan ruukusta niin, että koko rungon muoto näkyisi. Näin sain katajalleni noin 5cm lisää vartta. Nyt vaikuttaisi siltä että teen siitä niinsanotun klassisen tyylitellyn muodon eli bunjingin. Lisäksi katkaisen isommat sivu oksat ja kelotan niitä hieman. Täytyy toivoa, etten ollut liian raju poistaessani ylimääräistä multaa, ettei puu ota nokkiinsa liiaksi muutoksesta.

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Vierailu taimitarhalla...

Varma kevään merkki on, kun taimitarhat aukeavat ja myyntiin tulee pihapuita ja -pensaita jos jonkinlaisia. Itsekkin tuli vierailtua läheisellä puutarhamyymälässä vaikka en puutarhaa omistakkaan. Sen sijaan matkaan tarttui mukaan parvekkeelle sinikataja. Olin innoissani, sillä sain mukaani mielestäni loistavan bonsaiaihion.


Kun saavuin kotiin otin puusta muutaman kuvan, sillä tarkoituksenani oli julkaista kuvasarja täällä sivustolla. Samalla, kun kuvasin puuta, tutkiskelin sitä tarkemmin ja mietin miten sitä leikkailisin. Havaitsin, että puulla oli kolme komeaa pääoksaa, jotka päätin säilyttää. Lisäksi päätin myös edetä tyvestä latvaan. Aloitinkin neulasten ja pienempien oksien karsinnalla. Kun olin saanut tyven hienosti näkyville huomasinkin, ettei puun muoto ollutkaan niin "helppo" kuin aluksi luulin. Otin puusta kuvia ja siirsin sen parvekkeelle odottamaan insipiraatiota.


Nyt puu on ollut jo reilun kuukauden vain odottamassa insipiraatiota. Tuntuu, etten pääse tämän aihion kanssa puusta pitkälle.

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Kaiken alku ja juuri

Nyt se on sitten perustettu. Oma bonsai aiheinen blogini, jossa kerron verkkaisen harrastukseni vaiheita. Bonsait ovat olleet "harrastukseni" jo useamman vuoden ajan, mutta en ole mielestäni päässyt vielä puusta pitkälle. Lähinnä olen kasvatellut niin sanottuja sisäbonsaita ja niitäkin vaihtelevalla menestyksellä.

Tästä lähtee uusi verso harrastukselleni. Tervetuloa seuraamaan harrastukseni uusimpia vaiheita.